Täydellinen Rakkaus
Kuun valossa kaksi rakastavaista,
keskellä kukka ketoa.
Tyttö odottaa pojan vastausta kertovaa,
mutta yhtäkkiä poika sormuksen
tytön sormeen livauttaa.
Tyttö tunteella kyyneleen päästää menemään,
halaus pehmeä ja hellä
jää muistoihin rakkaisiin,
naimisiin he eivät pääse
kun tyttö lepää pois taivaisiin.
Poika muistelee muistoa hellää
ja poika elämänsä tytön haudalla viettää.

Eilen oivalsin että vaillinainen
ruumiinkunto ja väsymys
ovat hyviä ystäviä
joille tarjoan.
Ne kirjoittavat kanssani
kuin geenimanipulaatio
olisi alkanut
keski-iän suruton rauha
valtimosuonien kumpuileva rytmi
melkein jazz
jota kuuntelen mielelläni
tahallani hengästyäkseni.
Enää ei tarvitse selittää
puhua, osaan jo kuunnella
verenkierron, ylipainon
stand up esitystä
 

Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon.
Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi.
Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.
Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.
Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus.
Se tuo levon väsyneille, iloa lannistuneille, auringon paisteen murheellisille ja on paras vastamyrkky huoliin. Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa, sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna.
Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sitä heille. Sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse, kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä.

Sun ystäväsi armaasi
Mä aina olla tahtoisin
En koskaan olla tahtoisi
Sulle uskoton ja petturi
Ois täällä suurin iloni
Jos aina oisit luonani
Jos kuolo sinut korjaisi
Niin murhe minut murtaisi.
(Jos ystäväin et olekaan,
niin lue joka toinen rivi vaan!)
***
Älä unohda silmää kyyneltyvää,
älä sydäntä hellää rakastavaa,
sillä myrskyinen merikin levätä saa,
mutta kaipaava sydän ei milloinkaan.

[Lady]Yö