naurua ja onnea pullollaan.
On turha murehtia olevaa,
mennyttä aikaa tai tulevaa.
Ota silmiisi hymy, huulillesi nauru
ja kuule elämän ikuinen laulu.
Vie kätesi lämpö päälle sydämen,
ja tunne voima oman rakkauden.
Rakkaus,
suurenmoinen rakkaus.
Onnen täyttymys
ja
mieltä nostattava huuma.
Mutta kaiken,
kaiken sen onnen keskellä,
piilee kavala loukku.
Kun olet kerran,
vaikka vain kerran,
astunut rakkauden labyrintin keskelle
niin voi sinua,
sinua raukkaa.
Sillä kun rakkaus ja onni,
niin tuo mieltä nostattava onni,
loppuu,
niin et enää koskaan,
koskaan pääse pois.
|
||||||||||||||||
Haaveet Olen kulkenut onnen tietä, teitä rakkauden. Olen itkenyt kyyneleitä, onneain etsien. Sitt´ löysin sinut ystäväin, täyttyi silmäin kyyneleistä. Olin onnellinen - kun sinut mä näin, ei rakkaus voi kadota meistä. Yksi toive on mulla rinnassain, ett´oisit armahain. Tunnen sydämessäin, tunteen ihmeellisen. Silloin tiesin taas oi ystäväin, olin löytänyt onneni parhaan. Jos kanssain jaat - kaiken rakkainpain, sinut johdatan tähtien tarhaan. Rakkauden roihu
Unelma vaikka olenkin väsynyt. Olen omalla paikallani, voi, sen sydän tietää nyt. Niin monen monta mutkaa, olen tehdä ehtinyt. Ja viimeisessä hetkessä, vihdoin kotiin löytänyt. Anna elämän sinua kuljettaa, ja sydämesi avarana vaeltaa. Usko ihmisen sisäiseen kauneuteen, ja kaikkeuden loputtomaan runsauteen. Niin huomaat, että rakkautta on kaikkialla. Ja se valaisee kulkuasi maailmalla. Vapaudu sydän, lennä taivaisiin! Anna siipiesi kantaa, valkeisiin unelmiin! Uskoa et muualta löytää koskaan voi, kuin itsestäs' ja siitä, mikä sielussasi soi. Odotan... Niin kauan kuin aika sitä vaatii. Luotan... Niin täysin sydämin kuin ikinä pystyn. Olen tässä, hetken ja ikuisuuden... Avoimena ja valmiina sulkemaan rakkauden syliini. Olen keiju kesäisen niityn, kun kukkasten tanssiin liityn. Pehmeä maa jalkojeni alla, Ja sinistä taivasta kaikkialla. Tämä se on onneni herkin, Luojan sivellin saa kunniamerkin! Elämä itsensä paljastaa, kun meidät syliinsä valjastaa. Ja kultanauhoilla ihmeiden, koristaa jokaisen sydämen! Minä rakastan... Niin paljon minä rakastan! Lasten naurua, lintujen laulua, puron solinaa sulavaa, sen kuiskausta rauhaisaa. Ja lumisadetta sakeaa, sekä omenaa makeaa. Niin paljon rakastan! Voisin kai loputtomiin jatkaa, tätä rikkauteni matkaa. Sen tiedän kuitenkin vain, mikä aikaan tän kaiken sai. Ja sydämeni laulaa, niin paljon rakastaa! Älä sure, älä murehdi elämme vain kerran, sitäkin kauniimmin, sitäkin paremmin. Joskus se on vaan niin vaikeaa ymmärtää. Mutta jos sittenkin jaksaisimme, hissun kissun, päivän kerrallaan. By:[Lady]Yö |
Kommentit